Lähi-idän konflikti, patriarkkakriisi, muuttoliike:
Pyhän maan ortodoksit muutospaineissa
(11.05.2006) Pyhän maan ortodokseja hallinnoiva Jerusalemin patriarkaatti elää vaikeita aikoja. Patriarkaatti joutuu toimimaan juutalaisvaltion ja arabiortodoksien välisen poliittisen kriisin keskellä. Patriarkaatin sisällä vallitsee johtajakriisi, ja Venäjältä tuleva muuttoliike vahvistaa Moskovan patriarkaatin asemaa Pyhällä maalla.
Israelin ja Palestiinan konflikti muuttaa Pyhän maan ortodoksien kansallisuusjakaumaa. Samalla kun arabikristittyjen määrä laskee ja arabimuslimien määrä nousee, venäläistyy Jerusalemin patriarkaatin alue vauhdilla. Venäläisiä arvellaan olevan ortodoksiseurakunnissa jo enemmän kuin arabeja.
Lähi-idän epävakaan tilanteen vuoksi arabikristittyjen määrän lasku jatkuu voimakkaana Israelissa. Viime vuoden tilaston mukaan kristittyjä Israelin väestöstä on 2,1 prosenttia. Israelin valtion perustamisen aikaan vuonna 1949 maan väestöstä kristittyjä oli 20 prosenttia.
Ortodoksien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa Venäjältä Israeliin suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Venäjältä on viime vuosina muuttanut Israeliin tuhansia venäjänjuutalaisia. Useat maahanmuuttajat eivät ole kuitenkaan uskonnoltaan juutalaisia, vaan ovat jossain vaiheessa kääntyneet ortodoksiksi. Myös muuttajien perheenjäsenet ovat usein ortodokseja. Moskovan patriarkaatti haluaakin perustaa Israeliin uusia venäläisille tarkoitettuja seurakuntia.
Patriarkaatti Israelin valvovan silmän alla
Muiden ortodoksisten kirkkojen kannanotot ovat olleet jo vuosia kriittisiä Israelin politiikan suhteen, mutta Jerusalemin patriarkaatti on kuitenkin varonut ärsyttämästä Israelin hallitusta. Patriarkaatin toiminta ja talous ovat näet tiiviisti sidoksissa Israelin valtioon.
Viime kuussa patriarkaatti kuitenkin otti yhdessä kolmentoista Pyhällä maalla toimivan kirkonjohtajan kanssa kantaa Hamas-boikotin lopettamiseksi. Kirkonjohtajat vetosivat pääsiäisvetoomuksessaan länsimaihin, jotta nämä näkisivät Hamasin johtamassa hallituksessa partnerin, jonka kanssa on mahdollista rakentaa rauha Palestiinaan.
Israelin hallitus ei pitänyt kannanotosta. Pari päivää vetoomuksen jälkeen Israelin poliisi tunkeutui patriarkaatin keskukseen Jerusalemissa ja pidätti arabisyntyisen piispa Theodosios Hannan. Patriarkka Teofilaktos protestoi mutta ei voinut estää kuulusteluja.
Pääsiäisen jälkeen Israelin hallitus lisäksi ilmoitti, että se ei hyväksy patriarkka Teofilaktosta Jerusalemin patriarkaatin johtajaksi. Israelilaisen Haaretz-lehden mukaan hallituksen suosituksesta monet pankit ja yritykset eivät myöskään hyväksy Teofilaktoksen nimellä kirjoitettuja sitoumuksia.
Arabiortodoksit tyytymättömiä kreikkalaisten valtaan
Jerusalemissa on kaiken lisäksi kaksi kilpailevaa ortodoksista patriarkkaa. Tapahtumat saivat alkunsa runsas vuosi sitten, jolloin patriarkka Irineos erotettiin. Hänen todettiin myyneen palestiinalaisten asuttamasta Itä-Jerusalemista New Imperial East -hotellikiinteistön juutalaissijoittajille.
Israelin vuonna 1967 valloittama ja vuonna 1981 alueisiinsa liittämä Itä-Jerusalem on ollut vuosisatoja palestiinalaisten asuinaluetta. Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut Israelin oikeutta alueeseen.
Irineoksen eroon johtaneen prosessin taustalla oli myös arabiortodoksien syvä tyytymättömyys patriarkaatin kreikkalaista piispakuntaa kohtaan. Arabikristityt ovat jo vuosia vaatineet patriarkaattia avaamaan piispanvirat muillekin kuin kreikkalaisille. Vaikka yli 90 prosenttia alueen kristityistä on arabeja, patriarkaatin hallinnossa on vain yksi arabitaustainen piispa.
Jännitteet arabiortodoksien ja patriarkaatin välillä nousivat otsikoihin 15 vuotta sitten. Tuolloin ryhmä kirkon aktiiveja vaati piispojen valinnan ja hallinnon uskomista myös muiden kuin kreikkalaisen papiston käsiin.
Neljä vuotta myöhemmin ryhmä Lähi-idästä Yhdysvaltoihin muuttaneita ortodokseja lähetti avoimen kirjeen silloiselle patriarkalle Diodorokselle, joka oli ojentanut hänen toimiaan arvostelleita jordanialaispappeja. Lähi-idän ortodoksien tukiyhdistykseksi itseään kutsuva ryhmä totesi, että patriarkaattia johtaa kreikkalaisten munkkien ryhmä, jonka päämääränä on vain kreikkalaisen ortodoksian etuoikeuksien valvominen.
Kahden patriarkan pattitilanne
Tyytymättömyys patriarkka Irineosta kohtaan kasvoi vähitellen ja johti vaatimuksiin patriarkan vaihtamisesta.
Viime vuoden huhtikuussa patriarkka Bartolomeoksen johdolla Istanbuliin kokoontunut ortodoksisten kirkonjohtajien kokous antoi epäluottamuslauseen Irineokselle. Kahdentoista kirkonjohtajan päätöksen mukaan Irineosta ei enää tunnustettu Jerusalemin patriarkaksi.
Irineos oli paikalla mutta kieltäytyi jättämästä paikkaansa.
Syyskuussa uudeksi patriarkaksi valittiin 55-vuotias arkkipiispa Teofilaktos. Hänet tunnustivat patriarkaksi muiden ortodoksisten patriarkaattien ohella myös Palestiinan, Jordanian ja Kreikan hallitukset. Israel tuki virasta erotettua Irineosta.
Pääministeri Ariel Sharon asetti ennen patriarkan vaalia komission tutkimaan Jerusalemin patriarkaatin johtajakriisiä. Komission tehtävänä oli selvittää erotetun patriarkan Irineoksen kiinteistökaupat ja ottaa kantaa seuraajakysymykseen. Komissio tekikin selväksi, että Israel ei toivo Teofilaktoksesta uutta patriarkkaa.
Irineos jatkoi Teofilaktoksen valinnan jälkeen esiintymistä ”oikeudettomasti erotettuna” patriarkkana. Erotetulla Irineoksella on ollut vaikutusvaltaa Israelin hallituksen parissa, sillä se ei ole hyväksynyt uuden patriarkan tekemiä sitoumuksia.
Näin esimerkiksi patriarkaatin Jerusalemissa omistamien kiinteistöjen vuokrasopimusneuvottelut ovat olleet keskeytyksissä. Yksi neuvottelujen kohde on tiettävästi Israelin parlamentti Knesset, joka sijaitsee patriarkaatin omistamalla maalla.
Molemmat patriarkat matkustivat vuoden lopulla hakemassa tukea toimilleen. Uusi patriarkka Teofilaktos vieraili Kreikassa ja erotettu patriarkka Irineos kävi kiertomatkalla Yhdysvalloissa.
Jerusalem ja Moskova lähentyvät?
Jerusalemin patriarkaatin hallinnollinen asema on vahvistettu Pariisissa vuonna 1854 tehdyllä kansainvälisellä sopimuksella, jonka nojalla patriarkaatti hallinnoi Kristuksen syntymäluolaa Jerusalemissa. Sopimuksen mukaan Jordanian kuningashuone ja Kreikan valtio ovat patriarkaatin suojelijoita ja vahvistavat patriarkan vaalin.
Nyt patriarkaatin läheisten kumppanien joukkoon on tulossa myös Venäjä. Patriarkka Teofilaktos on tunnettu hyvistä suhteistaan Venäjälle. Hän toimi vuosia Jerusalemin patriarkaatin edustuston päällikkönä Moskovassa.
Teofilaktoksen arvellaan käyttävän hyviä Venäjä-suhteita erityisesti pyhiinvaellusturismin kehittämiseen. Pyhälle maalle matkustaa vuosittain kymmeniä tuhansia venäläisiä ortodokseja. Jerusalemin ja Moskovan patriarkaatit ovat yhteistyönä kehittämässä pyhiinvaeltajia varten palveluverkostoa, jonka tuottoennustetta arvellaan mittavaksi.
Kriittiset äänet tosin puhuvat nousevasta pyhiinvaellusmonopolista, jolla pyritään karkottamaan kilpailijat kristittyjen pyhiltä paikoilta.
Teofilaktoksen Venäjän-suhteet lisäävät Israelin hallituksen tyytymättömyyttä uutta patriarkkaa kohtaan. Venäjän vaikutusvalta kasvaa muutenkin koko ajan, sillä arviot uusien venäläisortodoksien määrästä Pyhällä maalla liikkuvat jopa 150 000:n ja 300 000:n välillä. Venäläiset ovat jo nyt varteenotettava voima Israelin poliittisella kentällä. Kaiken lisäksi Moskovan patriarkaatti haluaa perustaa alueelle omia seurakuntia venäläisväestöä varten.
Palestiina ja Jordania tukevat patriarkka Teofilaktosta tämän palestiinalaissympatioiden vuoksi. Kreikan tuki perustuu siihen, että se on patriarkaatin toiminnan merkittävä rahoittaja. Sen intresseissä on luonnollisesti pitää huoli siitä, että piispakunta pysyy kreikkalaisenemmistöisenä. Tätä tukee myös Pariisin sopimus, joka mainitsee ”kreikkalaisten munkkien erityistehtävän” pyhien paikkojen valvojina. (©LogosMedia)