Leviääkö Kontupohja-ilmiö?

(21.09.2006) Kaukasialaisia vastaan suunnatut mellakat uhkaavat levitä Kontupohjasta myös muualle Karjalan tasavallassa. Miliisi on joutunut hajottamaan pesäpallomailoin varustautuneita nuorisojoukkoja ainakin Petroskoissa ja Aunuksessa.

Tshetseenejä, uzbekistanilaisia ja azerbaidzhanilaisia vastaan mellakoivat nuoret haluavat "puhdistaa Venäjän roskasakista".

Karjalan tasavallan islamilaisen keskuksen johtajan Fatima-Viktorija Veberin mukaan Kontupohjasta lähtenyt liikehdintä osoittaa, että Karjalassa kytee muukalaisviha.

Veberin mukaan Karjalan kaupungeissa on pahoinpidelty kaukasialaisia jo usean vuoden ajan.

- Viranomaiset ovat niputtaneet väkivallan "huligaanien" syyksi, vaikka tapahtumilla on venäläisväestön hiljainen hyväksyntä, sanoo Veber.

- Kontupohjan torilla on piesty monta kaukasialaista naismyyjää, ja Aunuksessa poltettiin islamilaista kirjallisuutta myynyt torikoju. Miksi miliisi ei ole tutkinut tapauksia lainkaan? kysyy Veber.

Tshetsheenit torjuttuja kaikkialla

Tshetsheenejä alkoi tulla Karjalan alueelle vuonna 1999, jolloin alkoi niin sanottu toinen Tshetshenian sota. Lähes kaikki Karjalan tshetsheenit ovat viralliselta asemaltaan Venäjän sisäisiä pakolaisia.

Tshetsheenit ovat myyneet Karjalassa hedelmiä ja pitäneet yllä kaukasialaisia ravintoloita. Kaukasialaisilla on omat hedelmävälitysketjunsa, eivätkä heidän ravintolansa ole suostuneet yhteistyöhön venäläisten kanssa.

Fatima-Viktorija Veberin mukaan Karjalassa on korkea työttömyys. Sen takia joidenkin tshetsheenien taloudellinen menestyminen on herättänyt kateutta valtaväestössä.

- Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi jossakin ravintolassa sattuneen juopuneiden tshetsheenien ja ravintolahenkilökunnan välisen tappelun seurauksena sadat venäläiset vaativat koko tasavallan "puhdistamista" tshetsheeneistä, toteaa Veber.

Veberin mukaan Karjalassa vallitsee muukalaisvihaa tihkuva ilmapiiri, joka provosoi väkivallanpurkauksia. (©LogosMedia)