Kuka ostaa Keski-Euroopan tyhjilleen jäävät kirkot?

(11.10.2007) Nopeasti etenevä maallistuminen autioittaa kirkkoja Keski-Euroopassa. Kunnat ja seurakunnat päättävät kirkkorakennuksen kohtalosta yleensä kolmen vaihtoehdon pohjalta. Ne ovat myynti, uusiokäyttö tai purkaminen.

Autiokirkkoja on eniten Ranskassa, Tsekissä ja Sveitsissä.

Myyntiin päätyvät kirkkorakennukset ovat yleensä pieniä ja arkkitehtonisesti vähän kiinnostavia kyläkirkkoja. Kirkkorakennusten uusiokäyttö on tilan muuttamista taide- tai musiikkikäyttöön. Purkutuomio annetaan tavallisesti vain pahoin ränsistyneille kirkoille.

Maallistumisen rinnalla kirkkojen autioitumista on vauhdittanut kaupunkikeskusten siirtyminen uusiin paikkoihin. Historialliset kirkon ympärille muodostuneet kylät ovat tyhjentyneet ihmisistä, jotka asuvat nykyään kauppa- ja asutuskeskusten lähellä.

Keski-Euroopan pikkukirkot ovat myös kaupungistumisen uhreja.

Identiteetin ikoneja

Tyhjien kirkkojen kohtalo nosti pari viikkoa sitten vilkkaan keskustelun Ranskan senaatissa, jossa pohdittiin laajaa maaseutukirkkojen pelastusoperaatiota.

Senaatin jäsenet muistuttivat, että kirkot ovat eurooppalaisen identiteetin ikoneja. Mahdollisimman moni kyläkirkko tulisikin parlamentin ylähuoneen jäsenten mukaan säilyttää muistona vanhan ajan yhteisöllisyydestä, jolloin ihmisten kohtauspaikka ei ollut kauppakeskus vaan kirkko.

Ranskan kirkkojen tulevaisuutta varten on perustettu tutkimuslaitos (Observatoire du patrimoine religieux), joka ryhtyy nyt koordinoimaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 53 prosenttia ranskalaisista pitää autioituneiden kirkkojen purkamista tuomittavana, 22 prosenttia hyväksyy purkamiset ja 21 prosentille väestöstä asia on yhdentekevä. (©LogosMedia)