Raportti islamista:
Suomalainen islam syntyy pikku hiljaa

Suomessa on eurooppalaisen mittapuun mukaan vähän muslimeja. Islam on Suomessa pieni vähemmistöuskonto, eivätkä asiantuntijat usko, että sen kasvu tulevaisuudessa jatkuu yhtä nopeana kuin viimeisten kymmenen vuoden ajan. Millaisen kasvualustan Suomi tarjoaa maahamme juurtuvalle islamilaiselle kulttuurille?

Tutkija Sylvia Akar Helsingin yliopistosta uskoo, että Suomen muslimit kasvavat suomalaisen tasa-arvon perinteisiin. Arabian kielen ja islamin tutkimuksen assistenttina toimivan Akarin mukaan hyvän koulutuksen ja elintason kautta islam saa pikku hiljaa omat, suomalaiset kasvot.

Akarin mukaan Suomen muslimeissa on historiallisesti kaksi pääryhmää.

- Tataarit, maamme vanhin muslimiyhteisö, ovat integroituneet Suomeen erittäin hyvin. He ovat silti säilyttäneet ja haluavat edelleen säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa, Akar kertoo.

- Tataarien islam on hyvin toisenlaista kuin myöhempien maahanmuuttajien islam. Tataarit solmivat seka-avioliittoja muunuskoisten kanssa, eivätkä tataarinaiset käytä hiukset peittävää huivia.

Maahanmuuttajien islamissa näkyy uudenlaista uskonnollista etsintää. Vielä 80-luvulla Suomessa silloin olleet muslimit olivat melko piittaamattomia uskonnosta. Nyt maahanmuuttajat ovat tuoneet tullessaan voimakkaan uskonnollisen tietoisuuden, joka näkyy uusien islamilaisten yhdistysten kasvuna.

- Oma lukunsa uutta suomalaista islamia ovat parisataa suomalaista muslimikäännynnäistä. Suurin osa heistä on naisia, jotka tuntuvat olevan miehiä avoimempia uusille asioille ja kulttuureille, Sylvia Akar pohtii.

Monet islamiin kääntyneistä suomalaisnaisista ovat menneet naimisiin muslimimiesten kanssa. Kääntyminen islamiin on ollut luonteva osa tuttavuutta miehen kulttuurin kanssa. Mutta miten islam tulee Suomessa toimeen länsimaisen demokratian kanssa?

- Muslimeilla on kaksi lähestymistapaa maalliseen vallankäyttöön, Sylvia Akar kertoo.

- Suurin osa Suomen muslimeista korostaa velvollisuuksiaan maata kohtaan. He kannattavat sellaista tulkintaa, että muslimi voi asua myös ei-muslimien hallitsemalla alueella. Tällöin hänen on oltava solidaarinen asuinmaansa hallitusta kohtaan.

Islam tuo moniarvoisuuden rinnalle selvät rajat

- Islam on enemmän haaste länsimaiselle demokratialle kuin päinvastoin, Sylvia Akar väittää.

Hänen mukaansa islamin voi nähdä myös vastavoimana suomalaiselle maallistumiselle.

- Valintojen vapaus on kasvanut länsimaissa niin laajaksi, että käsitys oikeasta ja väärästä saattaa hämärtyä. Islam tarjoaa selvät rajat sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, Akar uskoo.

Erään Yhdysvalloissa asuvan imaamin, islamilaisen oppineen, arvio länsimaisesta yhteiskunnasta kuvaa hyvin sitä, miten muslimit näkevät oikean ja väärän rajankäynnin lännessä: "Ensin hyväksymme naisten esiintymisen julkisuudessa, sitten seurustelun ja sukupuolten välisen kanssakäymisen, sitten esiaviolliset suhteet ja avoliitot, sitten hyväksymme avoimen homoseksuaalisuuden ja seuraavaksi homoseksuaaliset avioliitot. Missä ja milloin pysähdymme?" imaami kysyy.

- Imaamin käsityksistä voi olla monta mieltä, mutta se osoittaa, mitä hän ajattelee länsimaisesta moniarvoisuudesta. Monien muslimien mukaan sallitun ja kielletyn raja on tullut niin lännessä niin suhteelliseksi, että se on itse asiassa kadonnut, Sylvia Akar arvioi.

Islam haastaa suomalaisen tasa-arvokäsityksen

Muslimit eivät Sylvia Akarin mukaan niele kaikkia suomalaisen tasa-arvon saavutuksia, josta hyvä esimerkki ovat samaa sukupuolta olevien parisuhteet. Islamin auktoriteettien mukaan seksuaalisuus on sallittua vain miehen ja naisen välisessä avioliitossa.

- Vaikka muslimit ovat suhtautuneet historian varrella hyvinkin sallivasti homoseksuaalisuuteen, samaa sukupuolta olevien parisuhteen laillistaminen ei voisi tulla kysymykseen missään sellaisessa maassa, jossa perhelaki perustuu islamilaisen lain tulkinnalle, Akar sanoo.

Akar uskoo, että islam voi olla Suomessa parhaimmillaan peili, jonka kautta pieni pohjoiseurooppalainen valtio näkee eettisen kehityksensä suhteessa suureen maailmanuskontoon.

- Islamilaisuus ei vastusta edistystä, mutta se haluaa, että tieteellä on arvot jotka ohjaavat sitä. Maallinen tiede ja länsimainen vapaus rikkovat monen muslimin mielestä harmonisen maailmankuvan. Ne tekevät kyllä maailmasta vapaan mutta samalla arvottoman.

- Suomalainen islam on osa uskontoa, joka on yli tuhannen vuoden ajan kuulunut erottamattomasti eurooppalaiseen kulttuuriin. Valtaosa Suomen muslimeja mieltää islamin henkiseksi voimaksi, jolla on yhteiset juuret sisarensa kristinuskon kanssa, korostaa Sylvia Akar.

Uskonnonopetus järjestymässä, moskeijoita ei vielä rakennettu

Oppimateriaalin puute on tähän asti ollut suurin ongelma islamin saamisessa koulujen uskonnonopetuksen piiriin. Nyt koulujen käyttöön on kuitenkin valmistumassa islam-tutkijoiden ja islam-yhteisöjen yhdessä valmistelemaa materiaalia.

Islamin uskontokirjaa odotetaan peruskouluihin ensi syksyksi.

Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään varta vasten rakennettua erillistä moskeijaa. Muslimien mielestä moskeijaan ei saa käyttää muunuskoisten varoja vaan sen on oltava uskovien itsensä rahoittama hanke.

Kun Suomeen rakennetaan ensimmäinen moskeijarakennus, muslimit toivovat että sille annetaan yhtä hyvä paikka kuin kirkolle annettaisiin.

©LogosMedia/Jyrki Härkönen
Julkaistu Kotimaassa 7.6.2002

Suomen muslimit on monikasvoinen ryhmä

Suomalaisen muslimit on hyvin hajanainen ryhmä. Sen vanhimman osan muodostavat noin 700 Suomen tataaria. Ensimmäiset tataarit muuttivat maahan Venäjältä Suomen sodan jälkeen 1800-luvun alussa. He olivat kauppiaita, jotka onnistuneiden kauppamatkojen jälkeen päättivät asettua asumaan suurimpiin kaupunkeihin. Tataarit perustivat ensimmäisen islamilaisen yhdistyksen vuonna 1830.

Suomen muut muslimit ovat maahanmuuttajia. Heitä on noin 20 000 henkeä, joista uskontoaan aktiivisesti harjoittaa noin 15 000. Islaminuskoisia maahanmuuttajia alkoi tulla Suomeen toisen maailmansodan jälkeen, aluksi lähinnä yksittäisinä siirtolaisina ja opiskelijoina, jotka jäivät maahan lähinnä avioliiton kautta. 1980-luvulta lähtien maahan on tullut pakolaisina, turvapaikanhakijoina ja siirtolaisina muslimeja Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Somaliasta. Myös muutama sata suomalaista on kääntynyt islamiin.

Muslimit kuuluvat Suomessa väestörekisteriin, eikä tarkkoja tilastoja jäsenmääristä ole olemassa.

Suomen muslimit kansallisuuksittain
- somaleja 6400
- irakilaisia ja kurdeja 3000
- albaaneja 2000
- pohjoisafrikkalaisia 1700
- turkkilaisia 1500
- iranilaisia 1500
- bosnialaisia 1000
- Suomen tataareja 700
- bangladeshiläisiä 300
- libanonilaisia 200
- pakistanilaisia 200
- syyrialaisia 100
- jordanialaisia 100
- keskiafrikkalaisia noin 100

(Arvio on peräisin Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamilta Chehab Khodrilta.)

Islamilaisia yhdyskuntia Suomessa

Suomen Islam-seurakunta
- muodostuu yksinomaan tataareista, muita kansallisuuksia ei oteta jäseniksi
- perustettu 1925 nimellä Suomen muhamettilainen seurakunta, nykyinen nimi otettiin käyttöön 1963
- 700 jäsentä
- moskeijat Helsingissä ja Järvenpäässä, oma palkattu imaami
- Tampereen tataarit perustivat vuonna 1943 oman islamilaisen seurakunnan, jolla on nykyisin noin sata jäsentä.

Suomen Islamilainen Yhdyskunta
- perustettu vuonna 1987, Suomen suurin maahanmuuttajamuslimien yhdyskunta
- moskeija Helsingin keskustassa
- 500 jäsentä, mutta toimintaan osallistuu noin tuhat henkeä, lähinnä arabeja ja suomalaisia käännynnäisiä, joilla myös oma lehti
- koraanikoulu sekä arabian- ja somalikielen opetusta

Helsinki Islam Keskus (Helsinki Islamic Center)
- perustettu 1990-luvun alussa
- moskeija Helsingin keskustassa
- 150 jäsentä, mutta toimintaan osallistuu noin 500 henkeä, lähinnä länsiafrikkalaisia siirtolaisia
- ylläpitää kulttuurikeskusta (Helsinki Islam Cultural Center) ja julkaisee kirjallisuutta

Suomen Islam-keskus (Finnish Islamic Center)
- perustettu vuonna 1997, jäseniä parisataa, lähinnä aasialaisia maahanmuuttajia
- moskeija Helsingin keskustassa

Pääkaupunkiseudulla toimii lisäksi ainakin viisi muuta islamilaista yhdyskuntaa, joilla on oma moskeija. Moskeijat kokoavat väkeä lähinnä kansalliselta pohjalta. Muualla Suomessa moskeijoita on ainakin Tampereella, Turussa, Lahdessa, Lohjalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Vaasassa, Seinäjoella, Lappeenrannassa, Joensuussa, Oulussa, Kajaanissa, Kemissä ja Rovaniemellä. Lisäksi on olemassa rekisteröimättömiä islamilaisia yhdyskuntia, jotka eivät halua antaa yhteystietojaan viranomaisille.

Tiedot ovat peräisin Mari Karikosken raportista Muslimikulttuurin monimuotoisuus, pääkaupunkiseudun islamilaiset yhdyskunnat (Työministeriön sarja Maahanmuuttoasiaa, nro 4, 1999).

Hautausmaat

Suomessa on kaksi islamilaista hautausmaata, Helsingissä ja Tampereella. Ne ovat vain tataarien Suomen Islam-seurakunnan jäseniä varten. 1990-luvulla on avattu hautausmaan osia muslimivainajia varten Kirkkonummella, Järvenpäässä, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Tampereella. Muslimit saavat näiltä hautausmailta hautapaikan maksua vastaan. Muslimien käytössä olevat hautapaikat ovat riittämättömiä, ja uusien hautausmaiden tarve kasvaa koko ajan.

©LogosMedia/Tapani Kärkkäinen
Julkaistu Kotimaassa 7.6.2002