A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alia (hepr. "nousu"), juutalaisten 1800-luvulla alkanut joukkomuutto Israeliin

amoraiitit rabbiinisen kirjallisuuden arvovaltainen laatijaryhmä 200-luvulla

antisemitismi juutalaisvastaisuus

aron ha-kodesh synagogan seinässä oleva syvennys tai kaappi, jossa Toora-rullia säilytetään ja josta ne jumalanpalveluksessa kannetaan luettaviksi bimalle

ashkenasit (jidd. "saksalainen"), Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset, joiden esi-isät muuttivat ajanlaskun alussa Palestiinasta Eurooppaan

bar mitsva 13-vuotias, uskonnollisen täysi-ikäisyyden saavuttanut juutalaispoika; myös synagogassa pidettävä juhla jossa poika lukee kappaleen Toorasta ja muista pyhistä teksteistä

bat mitsva 12-vuotias, uskonnollisen kypsyyden saavuttanut juutalaistyttö; myös juhla jossa tyttö todetaan uskonnollisesti täysi-ikäiseksi; ortodoksisynagogissa tytöt eivät Tooraa, Suomessa tytöt lukevat Maimonideen kolmetoista uskonlausetta

bet-din kolmen rabbin muodostama neuvosto, joka valvoo lain noudattamista juutalaisyhteisöissä

bima synagogan keskellä oleva koroke, josta Tooran lukeminen tapahtuu

dibbuk juutalaisessa kansanperinteessä esiintyvä vainajan rauhaton sielu, joka vaeltaessaan voi asettua elävän ihmisen ruumiiseen ja mm. puhua tämän suulla

falashat Etiopian mustat juutalaiset

farisealaisuus ajanlaskun alussa vaikuttanut juutalaisuuden suuntaus, joka korosti suullisen perimätiedon merkitystä sekä uskoa ylösnousemukseen ja kuolemanjälkeiseen elämään

frankistit Jakub Leibowicz Frankin Puolassa 1600-luvulla perustama lahko, joka hylkäsi kokonaan talmudistisen perinteen ja Messiaan odotuksen sekä julisti uskoa Jumalan kolminaisuuteen; viimeiset frankistit kääntyivät 1700-luvulla katolisuuteen

gaon (hepr. "ylpeys") Babylonian rabbiinisten akatemioiden johtajista 600-luvulla käytetty nimi; sittemmin kuuluisia gaoneja on ollut mm. Vilnassa

haggadah shel pesah (hepr. "kertomus"), pesahin eli juutalaisen pääsiäisen viettoa koskeva perinnekokoelma, jonka keskeinen osa on seder-aterian aikana luettava ns. Neljä kysymystä

halakha(hepr. "vaeltaa") juutalainen säädöskokoelmaperinne (vrt. midrash)

hanukka juutalainen kahdeksanpäiväinen juhla kislev-kuun 25. päivänä, kristillisen joulun aikoihin; juhlan keskeinen osa hanukkakynttilöiden sytyttäminen ikkunalle

hasidismi (hepr. "hasidim", hurskas) 1700-luvun itäisessä Puolassa, nykyisessä Ukrainassa ja Valko-Venäjällä syntynyt juutalainen uskonnollinen liike, joka korostaa suoraa Jumala-yhteyttä; osa hasidismia ovat tsaddikien, opettajien ympärille muodostunut kultti

haskala juutalainen valistusliike 1800-luvun lopulla

holokausti Saksan kansallissosialistien Euroopassa 1933-1945 toteuttama juutalaisten kansanmurha, jossa surmattiin arviolta kuusi miljoonaa juutalaista

jamim nora'im (hepr. "pelon päivät") uudesta vuodesta (rosh ha-shana) syyskuussa alkava kymmenpäiväinen juutalainen juhlakausi

jarmulka juutalaisen miehen pieni päähine, joka yleistyi Israelin valtion perustamisen jälkeen (ks. myös kipa)

jeshiva rabbiseminaari

jidishe mame (jidd.) juutalaisen kansanmusiikin ja kertomusten ylistämä juutalainen äiti

jom ha-sho'a natsien kansanmurhan uhrien muistopäivä

jom kippur juutalaisen uudenvuoden (rosh ha-shana) päättävä suuri sovitusjuhla

kabbala (hepr. "perinne") 1200-luvulla syntynyt ja Isak Lurijan 1500-luvulla edelleen muotoilema juutalainen mystis-filosofinen perinne, jossa korostetaan numero- ja kirjanmystiikkaa ja Jumalan nimitysten mietiskelyä; kabbalan keskeisin teos on 1280-luvulla syntynyt Zohar

kadish rukous vainajan puolesta

kashrut juutalaisuuden ruoka-aineita käsittelevä säädöskokoelma

karaiitit karaiimit, juutalainen lahko, jonka laintulkinta mm. sapattisäännösten suhteen on jyrkempi kuin Talmud-perinne; syntyi 700-luvulla Irakissa, nykyisin pieniä ryhmiä Egyptissä, Israelissa, Turkissa ja Liettuassa

kipa juutalaisen miehen pieni päähine, joka yleistyi Israelin valtion perustamisen jälkeen (ks. myös jarmulka)

klezmer Itä-Euroopan juutalaisen kansanmusiikin ja mm. jazzin pohjalta Pohjois-Amerikassa syntynyt musiikkimuoto, jota aiemmin soitettiin varsinkin juutalaisissa häissä

kol nidre rukous joka luetaan jom kipurin iltajumalanpalveluksessa

konservatiivinen juutalaisuus se 1800-luvun reformijuutalaisuutta vastustaneen opposition osa, joka ei ole ortodoksinen; synagogissa mm. kansankielinen saarna, kuoro ja urut mutta korostaa juutalaisuuden seremoniaalisia puolia; voimakas jalansija varsinkin Yhdysvalloissa

kosher (hepr. "sopiva") juutalainen ruoka-aineita koskeva säädöskokoelma ja opetus; kiellettyä on mm. sian, jäniksen ja hevosen lihan tai maidon, simpukoiden, hummerin, katkarapujen, veren ja rapujen syöminen; ns. sallittujen eläinten liha on kosheria vain jos se on teurastettu tiettyjen sääntöjen mukaan; kiellettyä on myös liha- ja maitoruokien valmistaminen samoissa astioissa ja niiden nauttiminen samalla aterialla

mahzor pyhäpäivinä käytettävä rukouskirja

ma'ariv juutalainen iltarukous

matsa happamaton, ohut leipä, jota syödään pesahin eli juutalaisen pääsiäisen seder-aterialla

menora seitsenhaarainen kynttiläjalka

mezuza juutalaisen kodin ovenpieleen kiinnitetty pieni metallinen tai puinen kotelo, jossa on kaksi pergamenttirullalle kirjoitettu Tooran jaksoa

Midrash juutalainen Raamatun tekstien kommentaarikokoelma, (vrt. halakha)

Mishna juutalainen Raamatun rinnalla kulkeneen suullisen perinteen pohjalle syntynyt tekstikokoelma, joka syntyi n. 200-luvulle jKr; osa halakhaa

Messias (hepr. mashiah, voideltu) (kuninkaaksi) voideltu, jota juutalaiset odottavat vapauttajanaan

minha juutalainen iltapäivärukous

mikv miqve, rituaalikylpylä

ortodoksijuutalaisuus nimitys jota alettiin 1800-luvun lopulla käyttää niistä juutalaisista, jotka vastustivat uudistusmielisten ns. reformijuutalaisten pyrkimyksiä

pesah juutalainen pääsiäinen maalis-huhtikuussa

pogromi juutalaisvastainen väkivaltainen mellakka, joita 1800-1900-luvulla oli varsinkin Ukrainassa, Venäjällä ja Puolassa

rabbi (hepr. "opettaja, mestari") uskonnollinen opettaja tai oppinut

reformijuutalaisuus 1800-luvulla Saksassa alkanut suuntaus, joka perustuu heprean sijaan kansankielisyyteen, jumalanpalvelusten uudistamiseen ja monien perinteiden uudistamiseen; reformisynagogia on paljon varsinkin Yhdysvalloissa (vrt. ortodoksijuutalaisuus)

ruah (hepr. "pyhä henki"), jumalallisen inspiraation henki

samarialaiset juutalainen lahko, joka hyväksyy Tooran mutta ei muita sen jälkeen syntyneitä juutalaisia kirjoituksia; oma temppeli Garisimin-vuorella; syntyi 400-300-luvuilla eKr, Israelissa edelleen pieni ryhmä samarialaisia

sapatti (hepr. sabbah, "lepo") perjantai-illan ateriasta alkava vuorokauden mittainen juutalainen lepopäivä, jonka aikana työnteko on kiellettyä (ks. 2 Moos. 20:8-11); sapatti alkaa perheen äidin lukemalla sapattirukouksella ja sapattikynttilöiden siunauksella

seder (hepr. "järjestys") pesahin eli juutalaisen pääsiäisen ensimmäisenä ja toisena iltana vietettävä rituaalinen ateria, jossa keskeisessä osassa ovat viinimaljat, matsaleivän syöminen, Tooran lukukappaleet ja perheen nuorimman esittämät neljä rituaalista kysymystä, joihin perheenpää vastaa; seder perustuu haggadaan

sefardit Espanjan ja Portugalin alueilta vuonna 1492 maanpakoon ajetut juutalaiset

sefira (hepr. "luku") kabbalistisen mystiikan peruskäsite, joka viittaa lukemiseen (kirjaimiin) ja laskemiseen (numeroihin) ja niiden avulla operoitavaan mystiikkaan

shabbatealaisuus Shabbetai Tsevin (tunnetaan myös nimillä Zvi ja Sebi) 1660-luvulla Turkissa perustama messianistinen lahko, joka kääntyi islamiin

shaharit juutalainen aamurukous

shema Jisra'el (hepr. "kuule Israel") juutalaisten perusrukous, joka luetaan aamuin ja illoin

sionismi 1800-luvun lopulla syntynyt juutalainen kansallisuusaate

shoah (hepr.) ks. holokausti

shofar oinaansarvi, johon puhalletaan synagogan arkipäivien jumalanpalveluksissa uutta vuotta edeltävän elul-kuun ajan

sidur siddur, arkipäivinä ja sapattina käytettävä rukouskirja

simhat tora (hepr. "Tooran ilojuhla"¨) lehtimajajuhlan eli sukkotin lopussa vietettävä iloinen juhla Tooran kunniaksi

sukkot (hepr.) lehtimajajuhla, juutalainen elonkorjuujuhla syys-lokakuussa; juhlan keskeinen osa on majan rakentaminen pihalle

synagoga (kreik.) juutalaisen yhteisön rukous-, opetus- ja kokousrakennus; Itä-Euroopassa synagogasta käytettiin jiddishinkielistä nimeä shul

talit rukousviitta, jota juutalainen mies käyttää rukoillessaan

Talmud (hepr. "opiskella") juutalaisen suullisen lain kirjoitettu perinne, jota alettiin koota 500-luvun alussa Babyloniassa; juutalaisuuden tärkein teksti Raamatun jälkeen

tanah juutalainen Raamattu; kaksi päävarianttia: babylonialainen Talmud ja palestiinalainen (jerusalemilainen Talmud)

tannaiittit rabbiinisen kirjallisuuden arvovaltainen laatijaryhmä vuosina 70-200

Toora (hepr. "laki") juutalaisten pyhät kirjoitukset; Toora käsittää kirjat, jotka muodostavat kristittyjen Vanhan testamentin viisi Mooseksen kirjaa

tefilin rukoushihnat jonka juutalainen mies sitoo vasemman kätensä ja päänsä ympärille ryhtyessään rukoilemaan; hihnoissa on kotelot, joissa neljä Tooran jaksoa

Tosefta (aram. "lisäys") halakhaa käsittelevä tekstikokoelma, jolla ei yhtä suurta auktoriteettia kuin Mishnalla

trefa kielletyt ruoka-aineet, kosherin vastakohta

tsaddik hasidismin sisällä vaikuttava karismaattinen johtajahahmo ja opettaja

ympärileikkaus (hepr. berit mila "ympärileikkauksen liitto") toimenpide, jolla juutalaiselta pojalta poistetaan kahdeksantena päivänä syntymästä osa esinahasta

Koonnut: LogosMedia Oy