Venäjän valtio alkoi syntyä 1400-luvulla, kun Moskovan suuriruhtinaskunta ryhtyi alistamaan ympäröiviä ruhtinaskuntia valtaansa. Ensimmäinen tsaari Ivana Julma (1533-1584) teki maasta keskusjohtoisen, ja Pietari Suuri (1682-1725) pyrki modernisoimaan valtiota. Nopeasti alkanut teollistuminen 1800-luvun lopulla johti elintasoerojen kärjistymiseen ja ajoi maan vallankumoukseen vuonna 1917. Kommunistien valtaannousu synnytti Venäjän johdolla Neuvostoliiton, joka alisti vaikutuspiiriinsä itsenäisyyteen pyrkineet Ukrainan ja Valko-Venäjän. Keskeinen rooli toisessa maailmansodassa, jossa Saksa miehitti suuret osat maan länsiosia. Sodan jälkeen Neuvostoliitto alisti valtaansa suuren osan itäistä Keski-Eurooppaa. Kylmän sodan aikana toinen maailman supervalloista Yhdysvaltain rinnalla. Neuvostoliitto hajosi ja kommunismi sortui vuonna 1991, jolloin syntyi uudelleen Venäjän valtio.
Rajanaapurit
Ukraina, Valko-Venäjä, Puola, Liettua, Latvia, Viro, Suomi, Norja, Kiina, Pohjois-Korea, Mongolia, Kazakstan, Azerbaidzan, Georgia
Väestö
145 miljoonaa:
- 81,5 % venäläisiä
- 3,8 % tataareja
- 3 % ukrainalaisia
- lisäksi mm. valkovenäläisiä, tshuvasseja, jakuutteja, bashkiireja, mordavalaisia, mareja,
udmurteja (votjakkeja), hanteja (ostjakkeja), maseja (voguleita), nenetsejä, romaneja
- 40 % köyhyysrajan alapuolella
- työttömyys 10,5 %
Kielet
virallinen kieli venäjä, useita vähemmistökieliä
Uskonnot
ortodokseja
- lisäksi muun muassa muslimeja, katolilaisia, protestantteja, juutalaisia ja itämaisperäisiä
uskontoja
- ortodoksisuudella, islamilla, buddhalaisuudella ja juutalaisuudella on lainsäädännön
takaama erityisasema